lauantai 19. maaliskuuta 2011

Värikäs merirosvohattu





Teimme lapsen kanssa juhlijoille aimo läjän merirosvohattuja. Aika monella olikin omat rekvisiitat mukana, joten meillä on hattuja varastossa vielä moniin leikkeihin...

Merirosvohattu

Tein hatun kaavan A4-kokoisesta kopiopaperista. Taita paperi vaakasuuntaan kahtia ja piirrä hatun puolikas. Reunassa leveys 4 cm, korkeimmalla kohdalla keskellä n. 12 cm. Piirrä haluamasi muoto ja leikkaa. Avaa kaava ja tarkista, että muoto ja koko ovat sopivat.

Piirrä kaavan avulla hattuja värikkäille kartongeille ja leikkaa irti.

Piirrä pääkallokaava ja leikkaa niitä sopiva määrä eri värisistä papereista. Piirrä kallon yksityiskohdat hopea- tai kultatussilla. Leikkaa sääriluita kaksinkertainen määrä.

Liimaa kallot ja luut hattuun. (Lapsi jaksoi liimailla itse kaikki kallot, sääriluiden kohdalla mielenkiinto hiipui.)

Leikkaa 4 cm leveää suikaletta hatun takakappaleeksi (pituus 30-40 cm, riippuen pään koosta) ja kiinnitä yhdestä reunasta niitillä. Niitin tulee olla "väärinpäin" eli siisti puoli sisäpuolella, jotta niitin päät eivät jää kiinni hiuksiin.

Sovita sankarin päähän ja yhdistä suikale ja hattu jälleen niitillä. Lasten päät ovat niin eri kokoisia, että sovitus kannattaa tehdä kaikille erikseen. Siisti suikale halutessasi oikeaan pituuteen.

Olen samaan tyyliin valmistanut myös kruunuja ja sammakkoprinssihattuja.

perjantai 18. maaliskuuta 2011

Merirosvojuhlien tarjoilu




Ohi on. Jalkoja särkee ja yläselkä on jumissa, mutta olo on onnellinen. Miten sitä tuleekin lasten riemusta iloiseksi. Loppupeleissä mukana oli arvioidun 12 sijaan 14 lasta, joten vilinää ja ääntä riitti.

Aarrejahti alkoi innokkaasti ja vaikka pidin sen tarkoituksellisesti lyhyenä, oli lopputehtävää suorittamassa enää kaksi innokasta osanottajaa. Tosin heti, kun aarre oli löytynyt, löysivät muutkin palkinnonjaolle. :)

Jälleen kerran tuli todistettua, että lapset rakastavat tikkuruokaa - lihapullat ja nakit katosivat parempiin suihin vilauksessa, kun tarjoilin ne varrastikuissa. Aikuisetkin saivat niistä osansa ja kaikki meni. Ei jäänyt kuin pari tikkua kokkaajalle iltapaloiksi.

Lihapullat (n. 70 kpl pieniä cocktail-pullia)

2 dl korppujauhoja
500 g tomaattisosetta
800 g jauhelihaa
2 sipulia
1 rkl voita
2 tl suolaa
pippuria

Laita kulhoon korppujauhot ja tomaattisose (kokkareetonta). Anna vetäytyä 20 min. Silppua sipuli hienoksi ja kuullota voissa pannulla kunnes pehmeää ja läpikuultavaa.
Anna jäähtyä hetki.
Lisää kulhoon kuullotettu sipuli, jauheliha, kananmunat, suola ja pippuri.
Sekoita käsin tasaiseksi massaksi.
Ota taikinaa kerrallaan noin ruokalusikallinen ja pyörittele palloiksi. (Kostuta käsiä välillä pullien pyörittelyn lomassa, niin massa ei jää niihin kiinni.) Jos et ole vielä kovin kokenut pullan pyörittelijä ja niistä tahtoo tulla kovin eri kokoisia, jaa lihapullamassa pienempiin osiin, muotoile pötkyläksi alustan päällä ja leikkaa yhtä suuriin osiin. Pyörittele sitten palleroiksi ja laita uunipannulle vieriviereen. Paista uunissa 225°C, 20 - 25 min. (Meidän kiertoilmauuni polttaa kaiken yli 175°C, joten arvioni lämpötilasta pohjautuu näkemiini ohjeisiin...)

Yksi vieraista oli vilja-allergikko, joten hän sai omat pullat. Pullat olivat oikein maistuvia juuri paistettuina. Pakastettuna ja uudelleen lämmitettyinä vähän kuivahkoja.

Gluteenittomat lihapullat

1 prk maissipilttiä
400 g jauhelihaa
1 prk tomaattipyrettä (n. 2 rkl)
1 tl suolaa
pippuria

Sekoita ainekset ja muotoile pullat pellille. Paista uunissa 225°C, 20 min.

Gluteenittomat lihapullat saivat seurakseen Vatajan nitriittömiä nakkeja (Lämmitin ne uunissa omalla lautasellaan, kun en ollut varma kuinka allerginen vieras on.) ja tavalliset prinssinakkeja (2 pakettia Pirkan prinssinakkeja meni aika lailla tasoihin lihapullamäärän kanssa). Tikkuihin pari molempia, 5 min. uunissa ja sitten vaan syömään.

Aikuisille tein pellillisen piirakkaa munakoiso, kesäkurpitsa, paprika, sipuli, feta ja oliivitäytteellä. Suuntaa siihen sain Pirkan sivuilta ratatouille piirakasta. Sovelletun piirakan maku oli ihan jees, muttei ehkä reseptin jakamisen arvoinen. :)

Luottokakkupohjan löysin vuosia sitten Kotikokit-sivuilta. Tämä pohja on onnistunut aina (vaikka joka kerta jännitän, lässähtääkö). Se on aina kuohkea ja suorastaan valtava. Tällä kertaa jaoin taikinaa myös pikkuvuokaan nuorimmaisen pientä kakkupohjaa varten. Hyvän kokoinen tuli silti tästä suuremmastakin kakusta.

Sokerikakkupohja

Tekijä: Syngeror
Valmistusaika
: 1 tunti

"Raaka-aineet:
4 kpl kananmunia
4 dl sokeria

2 dl perunajauhoja
3 dl vehnäjauhoja
4 tl leivinjauhetta

2 dl kuumaa vettä

Ohjeet:
Sekoita ensin jauhot ja leivinjauhe keskenään, ettei tule paakkuja.
Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Älä vaahdota liian pitkään, varsinkaan sähkövatkainta käyttäessäsi. Vaikuttaa rakenteeseen.
Sekoita jauhoseos tasaisesti vaahtoon ja lisää sitten kuuma vesi (ei kiehuvaa), jälleen sekoittaen.
Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan (24cm halkaisija), paista alimmalla tasolla n. 50min. 175 asteessa. Anna kakkupohjan jäähtyä hyvin ennen irrotusta.
Pohja on uskomattoman kuohkea ja hyvänmakuinen. Taitavasti leikattuna saat sen 6:ksi viipaleeksi, eli ainakin 2 täytekakkua."

Kakun päälle tein lakukinuskin Kicks-patukoista: 8 patukkaa, 1,5 dl kermaa. Kiehuttele kattilassa sekoitellen 5-10 min. Testaa välillä pudottamalla tippa kylmään veteen. Kun jähmettyy pisaraksi, kinuski on valmis. Kumoa kakun päälle.
Täytteeksi mansikkakermavaahto- ja mangorahkatäytteet. Reseptit niihin löysin Pirkan sivuilta. Kakun päälle tein vielä vaahtokarkkikuorrutteesta kallon. Ohjeen löysin Ewelyn's Cakeheavenista.
Tein kuorrutetta puoli annosta ja käytin siitäkin alle puolet.

Vinkvink! Painelin kallon ylijäämäpaloista muotilla nelosia - persoonallisia vaahtokarkkeja! Niitä teen varmasti vielä lisää ylijääneestä massasta, vaikka pienillä piparkakkumuoteilla.

Täytekakun lisäksi tarjoilin popcorn-kakkua (ilman suolatikkuja, jolloin tämä sopi myös vilja-allergikon kakuksi). Hullu, mutta hurmaava herkku, joka maistui niin isoille kuin pienillekin. Vaahtokarkki venyi rihmoiksi kaikkialle kakkuvuokaan painettaessa. Ei mikään siististi käsiteltävä kakkumassa, mutta muuten helppo ja nopea resepti.

Oli mukavaa emännöidä. Tykkään häseltää, säätää ja suunnitella. Etsiä reseptejä ja katsella ihania ruokakuvia. Kuukauden päästä on nuorimmaisen ykköset. Niitä odotellessa on taas hyvä sukeltaa reseptien ihmeellisiin maailmoihin.

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Aarrejahti merirosvojuhliin


Jokaiselle lapselle on tehty pieni herkkupussi (rusinoita ja nameja), jonka saadakseen he joutuvat aarrejahtiin.

Kehittelin simppelin toimintapelin, koska max. 4-vuotiainen keskittymiskyky on aikalailla nollassa, mitä juhliin tulee.

Maalasin A5-kokoisten, värikkäiden lappujen päälle merirosvosymboleita. Paperin toiselta puolelta löytyy tehtävä ja seuraava etsittävä vihjekuva. Suunnitelmissa on teetättää tehtävä ensin koko porukalla ja vasta sitten paljastaa seuraava kohde.

Kiinnitän laput sinne tänne seinille, ja lapset saavat etsiä seuraavan kuvan.

Aarrejahti

Tehtävä 1. Etsi merirosvokapteenin hattu.

Tehtävä 2. Aarresaaren ainoa sisäänpääsyreitti on tunneliverkoston läpi. Kiemurtele kapeiden tunneleiden läpi - Etsi Kalikoo-Jackin silmälappu.

Tehtävä 3. Saavumme korkeaan vuoristoon.Venytä itsesi jättiläiseksi ja kävele vuorten yli jättiläisen askelin - Etsi Mustaparran puujalka.

Tehtävä 4. Kilpaileva merirosvojoukko etsii myös aarretta! Väistä lentäviä tykinkuulia - Kieri, vieri tai heitä kuperkeikka! - Etsi Anne Bonnyn sapeli.

Tehtävä 5. Jättiläishyönteisten suo. Hämätkää niitä muodostamalla jono ja kävelkää suon yli tuhatjalkaisena - Etsi sir Francis Draken koukkukäsi.

Tehtävä 6. Etsi aarrearkku ja jaa aarre tasaisesti jokaisen merirosvon kesken.

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Lapsillekin maistuva aamunavaus




Päivämme alkaa kutakuinkin poikkeuksetta paksulla marja/hedelmämehulla, jota myös fruitieksi kutsutaan. Lapsi juo oman lasinsa ilomielin tyhjäksi, kun saa lasiin pillin. (Sitä ennen tahtoi jäädä maisteluksi.) Viime aikoina hän on halunnut mehustaan "pirtelön", joten sekoitan lasissa siihen mukaan banaanijogurttia (n. 0,5 dl). Nuorimmainenkin (pian 1-vuotias) maistelee mehua mielellään.

Mukana on aina banaania, lisäksi heitän mukaan sitä mitä kotoa löytyy. Tällä kertaa (suomalaisia) pakastemansikoita ja -puolukoita, banaani, appelsiinimehua ja vettä.
Määrät vaihtelevat joka kerta, eikä mehu ole ikinä täysin samanlaista.
Silmämääräisesti mehu kolmelle sisältää:
kymmenkunta mansikkaa
1 banaani
0,5 dl puolukoita
lasillinen mehua
vettä sen mukaan, että koostumuksesta tulee helposti juotava.
(Jos haluat smoothien, lisää mukaan veden sijaan maitoa ja/tai juoksevaa jogurttia.)

Mehuun sopivat mango, meloni, suomalaiset (pakaste)marjat, mandariinin tai/ja appelsiinin mehu mukaan puristettuna - mitkä vain mieluisat hedelmät ja marjat.
Ihan kaikkea samaan mehuun ei kannata laittaa. Itse tykkään, kun mehussa on mukana hiukan jotain kirpakkaa tai hapanta.

Passionhedelmä mehussa on ihanaa. Se täytyy lisätä vasta juuri ennen tarjoilua, eikä siemeniä ole tarkoitus rikkoa terällä. Kevyt pyöräytys vain. Jo yhden ryppyisen hedelmän sisältö antaa juomaan mahtavasti makua. Lisään vain aikuisten mehuun, lapselle maku on liian tymäkkä.

Jos mukaan ei tule pakastemarjoja, lisään jääpaloja. Mehu on parasta kylmänä.

Surauta blenderillä tasaiseksi, jaa laseihin ja nauti välittömästi.

Vinkvink! Blenderi ja lasit kannattaa huuhtoa heti mehun valmistamisen ja nauttimisen jälkeen, sillä mehujälkiä on piinallista irrotella niiden kuivuttua kiinni.

perjantai 11. maaliskuuta 2011

Merirosvojuhla lähestyy



Askartelin rekvisiittaa lapsen syntymäpäiville. Tällä kertaa syntyi lippuketjua. Näitä on nopea valmistaa ja teen vielä lisää myöhemmin. Ripustelen niitä sitten ristiin rastiin pöydän ylle.

Askartelulaatikoista löytyi värikkäitä kopiopapereita, joista leikkelin liput. Tein mallikappaleen lipulle taittamalla A4-kokoisenpaperin neljään yhtä suureen osaan (ks. piirros) ja leikkasin kaavan. Yhdestä A4 paperista tulee 3 lippua. Kiinnitin liput teipillä lankaan n. 5 cm välein.



tiistai 1. maaliskuuta 2011

Merirosvojuhlat, osa I



Merirosvojuhliin valmistautuminen on alkanut. Kutsut täytyy saada valmiiksi ja lähetetyksi kavereille.

Lapsi sai liimailla oikein urakalla kerrankin ja oli lopputulokseen oikein tyytyväinen.