Syntymäpäiväkakku

Pikku kakkonen täytti yksi. Juhlat olivat isoveljen juhliin verrattuna minit - vain lähintä perhettä paikalla. Pienen kakkupohjan tein jo aiemmin ja pakastin. Täytteeksi tuli mansikka-banaanitäyte.

Mansikka-banaanitäyte:
3 liivatetta
1 banaani
2 dl pakastemansikoita
3/4 dl sokeria
0,5 tl vanilja-aromia
2,5 dl kuohukermaa
2 rkl sitruunamehua

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen.
Soseuta banaani ja kohmeiset mansikat ja sekoita sokerin joukkoon.
Lisää joukkoon vanilja ja 1 rkl sitruunamehua.
Vatkaa kerma löysähköksi vaahdoksi. Lisää banaaniseoksen joukkoon.
Kuumenna sitruunamehu. Purista liivatteista ylimääräinen vesi ja sulata sitruunamehuun.
Lisää seoksen joukkoon ohuena nauhana koko ajan sekoittaen.

Koska kakku oli pieni laitoin täytettä paksulti yhteen väliin ja lätkäisin loput kakun päälle antamaan pyöreää muotoa kuorrutteen alle prinsessakakun tyyliin.

Kakun päälle tein vaahtokarkkikuorrutteen (ohje löytyy merirosvojuhlien tarjoilusta). Ihan en vielä osaa arvioida milloin se olisi parhaimmillaan, mutta ihan hyvähän tuosta tuli - ja kakkulapiokin siihen pystyi.

Kakun koristelin värikkäillä suklaanameilla, jotka kiinnitin kuorrutteen pintaan tomusokerikuorrutteella.

Paperinukkeja

Aamupäivän askarteluissa syntyi syntymäpäiväkorttia miehelle ja siinä ohessa pari paperista teatterinukkea. Tein lapsen pyynnöstä avaruusukkelin ja ritarin.
Ritari sai lapsen värikäsittelyssä aikuisen silmiin varsin julman ulkomuodon, mutta pääasia, että itse tykkää.

Merirosvojuhlien tarjoilu

Ohi on. Jalkoja särkee ja yläselkä on jumissa, mutta olo on onnellinen. Miten sitä tuleekin lasten riemusta iloiseksi. Loppupeleissä mukana oli arvioidun 12 sijaan 14 lasta, joten vilinää ja ääntä riitti.

Aarrejahti alkoi innokkaasti ja vaikka pidin sen tarkoituksellisesti lyhyenä, oli lopputehtävää suorittamassa enää kaksi innokasta osanottajaa. Tosin heti, kun aarre oli löytynyt, löysivät muutkin palkinnonjaolle. :)

Jälleen kerran tuli todistettua, että lapset rakastavat tikkuruokaa - lihapullat ja nakit katosivat parempiin suihin vilauksessa, kun tarjoilin ne varrastikuissa. Aikuisetkin saivat niistä osansa ja kaikki meni. Ei jäänyt kuin pari tikkua kokkaajalle iltapaloiksi.

Lihapullat (n. 70 kpl pieniä cocktail-pullia)

2 dl korppujauhoja
500 g tomaattisosetta
800 g jauhelihaa
2 sipulia
1 rkl voita
2 tl suolaa
pippuria

Laita kulhoon korppujauhot ja tomaattisose (kokkareetonta). Anna vetäytyä 20 min. Silppua sipuli hienoksi ja kuullota voissa pannulla kunnes pehmeää ja läpikuultavaa.
Anna jäähtyä hetki.
Lisää kulhoon kuullotettu sipuli, jauheliha, kananmunat, suola ja pippuri.
Sekoita käsin tasaiseksi massaksi.
Ota taikinaa kerrallaan noin ruokalusikallinen ja pyörittele palloiksi. (Kostuta käsiä välillä pullien pyörittelyn lomassa, niin massa ei jää niihin kiinni.) Jos et ole vielä kovin kokenut pullan pyörittelijä ja niistä tahtoo tulla kovin eri kokoisia, jaa lihapullamassa pienempiin osiin, muotoile pötkyläksi alustan päällä ja leikkaa yhtä suuriin osiin. Pyörittele sitten palleroiksi ja laita uunipannulle vieriviereen. Paista uunissa 225°C, 20 - 25 min. (Meidän kiertoilmauuni polttaa kaiken yli 175°C, joten arvioni lämpötilasta pohjautuu näkemiini ohjeisiin...)

Yksi vieraista oli vilja-allergikko, joten hän sai omat pullat. Pullat olivat oikein maistuvia juuri paistettuina. Pakastettuna ja uudelleen lämmitettyinä vähän kuivahkoja.

Gluteenittomat lihapullat

1 prk maissipilttiä
400 g jauhelihaa
1 prk tomaattipyrettä (n. 2 rkl)
1 tl suolaa
pippuria

Sekoita ainekset ja muotoile pullat pellille. Paista uunissa 225°C, 20 min.

Gluteenittomat lihapullat saivat seurakseen Vatajan nitriittömiä nakkeja (Lämmitin ne uunissa omalla lautasellaan, kun en ollut varma kuinka allerginen vieras on.) ja tavalliset prinssinakkeja (2 pakettia Pirkan prinssinakkeja meni aika lailla tasoihin lihapullamäärän kanssa). Tikkuihin pari molempia, 5 min. uunissa ja sitten vaan syömään.

Aikuisille tein pellillisen piirakkaa munakoiso, kesäkurpitsa, paprika, sipuli, feta ja oliivitäytteellä. Suuntaa siihen sain Pirkan sivuilta ratatouille piirakasta. Sovelletun piirakan maku oli ihan jees, muttei ehkä reseptin jakamisen arvoinen. :)

Luottokakkupohjan löysin vuosia sitten Kotikokit-sivuilta. Tämä pohja on onnistunut aina (vaikka joka kerta jännitän, lässähtääkö). Se on aina kuohkea ja suorastaan valtava. Tällä kertaa jaoin taikinaa myös pikkuvuokaan nuorimmaisen pientä kakkupohjaa varten. Hyvän kokoinen tuli silti tästä suuremmastakin kakusta.

Sokerikakkupohja
Tekijä: Syngeror
Valmistusaika
: 1 tunti

"Raaka-aineet:
4 kpl kananmunia
4 dl sokeria

2 dl perunajauhoja
3 dl vehnäjauhoja
4 tl leivinjauhetta

2 dl kuumaa vettä

Ohjeet:
Sekoita ensin jauhot ja leivinjauhe keskenään, ettei tule paakkuja.
Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Älä vaahdota liian pitkään, varsinkaan sähkövatkainta käyttäessäsi. Vaikuttaa rakenteeseen.
Sekoita jauhoseos tasaisesti vaahtoon ja lisää sitten kuuma vesi (ei kiehuvaa), jälleen sekoittaen.
Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan (24cm halkaisija), paista alimmalla tasolla n. 50min. 175 asteessa. Anna kakkupohjan jäähtyä hyvin ennen irrotusta.
Pohja on uskomattoman kuohkea ja hyvänmakuinen. Taitavasti leikattuna saat sen 6:ksi viipaleeksi, eli ainakin 2 täytekakkua."

Kakun päälle tein lakukinuskin Kicks-patukoista: 8 patukkaa, 1,5 dl kermaa. Kiehuttele kattilassa sekoitellen 5-10 min. Testaa välillä pudottamalla tippa kylmään veteen. Kun jähmettyy pisaraksi, kinuski on valmis. Kumoa kakun päälle.
Täytteeksi mansikkakermavaahto- ja mangorahkatäytteet. Reseptit niihin löysin Pirkan sivuilta. Kakun päälle tein vielä vaahtokarkkikuorrutteesta kallon. Ohjeen löysin Ewelyn's Cakeheavenista.
Tein kuorrutetta puoli annosta ja käytin siitäkin alle puolet.

Vinkvink! Painelin kallon ylijäämäpaloista muotilla nelosia - persoonallisia vaahtokarkkeja! Niitä teen varmasti vielä lisää ylijääneestä massasta, vaikka pienillä piparkakkumuoteilla.

Täytekakun lisäksi tarjoilin popcorn-kakkua (ilman suolatikkuja, jolloin tämä sopi myös vilja-allergikon kakuksi). Hullu, mutta hurmaava herkku, joka maistui niin isoille kuin pienillekin. Vaahtokarkki venyi rihmoiksi kaikkialle kakkuvuokaan painettaessa. Ei mikään siististi käsiteltävä kakkumassa, mutta muuten helppo ja nopea resepti.

Oli mukavaa emännöidä. Tykkään häseltää, säätää ja suunnitella. Etsiä reseptejä ja katsella ihania ruokakuvia. Kuukauden päästä on nuorimmaisen ykköset. Niitä odotellessa on taas hyvä sukeltaa reseptien ihmeellisiin maailmoihin.

Merirosvojuhla lähestyy

Askartelin rekvisiittaa lapsen syntymäpäiville. Tällä kertaa syntyi lippuketjua. Näitä on nopea valmistaa ja teen vielä lisää myöhemmin. Ripustelen niitä sitten ristiin rastiin pöydän ylle.

Askartelulaatikoista löytyi värikkäitä kopiopapereita, joista leikkelin liput. Tein mallikappaleen lipulle taittamalla A4-kokoisenpaperin neljään yhtä suureen osaan (ks. piirros) ja leikkasin kaavan. Yhdestä A4 paperista tulee 3 lippua. Kiinnitin liput teipillä lankaan n. 5 cm välein.

Merirosvojuhlat, osa I

Merirosvojuhliin valmistautuminen on alkanut. Kutsut täytyy saada valmiiksi ja lähetetyksi kavereille.

Lapsi sai liimailla oikein urakalla kerrankin ja oli lopputulokseen oikein tyytyväinen.

Hulabaloobalai-syntymäpäiviä suunnitellen

Pää surisee jo lapsen synttärijuhlaideoista, vaikka aikaa juhliin on vielä reilunlaisesti. Oli niin kiva melske kaverin syntymäpäivillä, että kyllä minäkin varmaan jo uskaltaisin järjestää juhlat kymmenelle 2-4 -vuotiaalle tenavalle.

Suunnittelen merirosvoteemaa ja lippukakkua, jonka voisin kuorruttaa hopeatoffeekinuskilla. Vältän ylivarustelua, joten eiköhän mennä aiheeseen sopivilla kutsuilla, kakulla ja mahdollisesti huiveilla. Leivon perinteiset numeromurokeksit ja kerrassaan hurja popcorn-kakku voisi olla oiva lisä sokerihumalan maksimointiin.

Kuten kuvasta näkyy, merirosvotunnelmaan pääsee varsin alkeellisellakin rekvisiitalla.

Paljon onnea vaan!

Ystävätär kutsui syntymäpäiväkakkukahveille. Ihanaa oli nähdä, jutella ja nauraa taas pitkästä aikaa. Lapsetkin ovat jo siinä iässä, että heillekin seura kelpasi ja volyymitaso oli sen mukainen. Kyllä ystävät ovat elämän suola ja sokeri.

Yritin korttiin kiekuroida hienot tekstit siveltimellä ja musteella. Ei tullut muuta kuin harjoitusta tällä kertaa ja sitäkin tarvitaan vielä lisää ennen kuin uskallan viedä siveltimen lähellekään kortteja. Kenties järjestykseni on vain väärä - ensin kirjoitellaan ja vasta sitten luodaan loppukortti askartelulaatikoiden mysteerisistä sisällöistä.

Nameja herkkusuille

Muistan lapsuudesta suklaiset riisimuropallerot, joita tehtiin yhdessä äidin kanssa. Olin jo melkein menossa ostamaan kookosrasvaa, kun löysin Yhteishyvän sivuilta vähän erilaisen ja helpon kuuloisen reseptin riisimurokaramellien tekoon. Poikani suorastaan hyrisi ihmetyksestä ja tyytyväisyydestä, kun sai maistaa ensimmäistä. Melkoisia herkkupaloja ovat.

Riisimurotryffelit

Määrä: Reseptin mukaan 30 kpl. Itse tein pieniin karamellivuokiin sopivia palleroita, joten niitä taisi tulla reilu 40 kpl.

50 g margariinia
90 g vaahtokarkkeja
6 dl riisimuroja
Pinnalle
200 g tummaa suklaata

Sulata kattilassa margariini ja vaahtokarkit. Nosta kattila liedeltä ja sekoita joukkoon riisimurot. Anna jäähtyä hetki, kunnes pystyt käsittelemään massaa. Pieni teelusikkakoko vaikeutti pallojen muotoilua, isompia on varmaan helpompi tehdä. Kuumana massa levisi käsiin tahmeiksi rihmoiksi ja irtomuroiksi, pikkuisen jäähtyneenä sain kokkareet pysymään paremmin koossa.

Pyörittele massasta pieniä palleroita. Kannattaa olla nopea, sillä kovettunutta massaa ei enää muotoilla muuten kuin lohkomalla.

Sulata suklaa mikrossa. (Paloittele pienemmiksi paloiksi ja sulata lautasella mikrosi tehojen mukaan pari minuuttia. Muista sekoittaa sulatuksen välillä, ettei kärähdä.) Pyörittele namut sulassa suklaassa haarukan tai grillitikun avulla ja siirrä ritilän tai leivinpaperin päälle kuivumaan.
Herkuttele.